Ranskan tukiopetusta

Kun ei ole aivan varma, että konditionaali, imperfekti, artikkelit ja muuten vain ranskan lausuminen menevät kohdilleen lennokkaasti keskustellessa, on melko hikiset paikat istuutua lapsen kielenkehityksen palaveriin ranskan tukiopetusta antavan opettajan ja lapsen oman luokan opettajan kanssa. Tästäkin olen nyt selvinnyt. Ranskalaiset madamet eivät tohtineet minulle sanoa, että tarvitsisin varmaan itsekin tukiopetusta. Toki tämän tiedostan!

Marokkolainen Mme Safia kävi vuosi sitten keväällä tämän tästä aamuisin toimistolla minua preppaamassa, mutta valitettavasti kesällä perheen muutettua Ranskaan en ranskan preppaukseen ole enää pystynyt aikataulullisesti organisoitumaan.

Otankin kaikki tilaisuudet puhua ranskaa ikään kuin oppitunteina. Varsinaisen tulikokeen suoritin nettiyhtiömme Orangen automaattiseen puhelinpalveluun, johon asiakasnumero piti sanella numeropareina. Asiakasnumeroni vilisee 98, 79, 87, 69 ja niin päin pois, näitä ranskan kielen hieman laskutoimituksia vaativia numeroita. Ensimmäinen saneluni meni suutariksi. Toiseen päätin laittaa all effort in ja niinhän se automaatti tunnisti saneluni ranskalaisiksi numeroiksi! Erävoitto!

Olen jo hyvän aikaa valinnut palvelukieleksi ranskan, vaikka englantia olisi valikoissa tai saatavilla. Ihan itseni haastaakseni ja tehdäkseni töitä tämän ranskani eteen. Työmatkani, päivässä 30-60 minuuttia, olen ihan liekeissä France en Feu puhekanavan jutuista, joista aivan enemmistön jo ymmärrän!

Niin on Pepekin tehnyt töitä oman ranskansa eteen. Kaiket päivät luokassa ja lisäksi läksyjen merkeissä. Sanat hän kyllä muistaa ja on alkanut itse nettisanakirjassa kääntää uusia sanoja. Muisti on tarkka!

Ranskan tukiopetus on valtakunnallinen palvelu kaikille ei-ranskaa ala-asteella äidinkielenään puhuville oppilaille.

Francais dire, eli puhuttu ranska alkaa nyt selvästi käydä opettajan pinnalle, mutta oli Pepe siitäkin saanut 2, sillä hän on haka sanapeleissä ja oppii sanat ulkoa yhdestä luku- tai puhekerrasta. Minulle jäi siten epäselväksi mitä francais dire siis mitataan? Saako natiivipuhujat automaattisesti arvosanan 1/4?

Pepen on aloitettava puhumaan!, lukee opettajan kirjoittamassa arviointivihkossa. Lapsi on muuten lahjakas, mutta ei halua tuottaa edes pienryhmissä kieltä, kirjoittaa Mme B. Ihan kuin me vanhemmat jollain tempulla saisimme täydellisyydentavoittelijalapsemme puhumaan. Hän nimittäin puhuu juuri sillä hetkellä, kun tietää saavansa sanat ja lauseet täysin oikein. Pepeä silminnähden huvittaa iskän hassu ranska ja äidinkin ontuva lausuminen. Hän osaa jo meidät korjata, niissäkin sanoissa, joita hän ei itse tunne. Että kyllä se ranska on jossain siellä luuytimessä odottamassa ulostuloa. Toivottavasti tietysti mahdollisimman pian, mutta ei pakottamalla.