Urheilun universaali kieli

Koulun pihassa pelaillaan ja juostaan. Olen yrittänyt selvittää lapsilta mitä oikein tekevät kahden tunnin lounastauolla, ovat vaihtelevasti ulkona ja sisällä. Eräänä päivänä portin takana odotellessani näin Pepen luokkalaisten olevan koripalloilemassa. Gabriel ja Alex selittivät kovasti, Pepe otti pallon ja heitti koria kohti. Kotona kysyin mitä se Gabriel sanoi. Pepe ei tiennyt, mutta pelit silti onnistuivat silmin nähden hyvin.

Toisena päivänä Pepe juoksi vastaan silmät säihkyen, katso mitä minä sain! Oli voittanut 28-oppilaisen luokan juoksukisat ja saanut Pokemon-kortteja palkinnoksi. Hieman hymyilytti tämä palkinto, sillä maitresse itse oli juuri kirjelmöinyt, että Pokemon kortit ovat nouvelle source de conflit luokkahuoneessa ja niitä ei saisi tuoda kouluun. Meilläpä niitä on nyt ensimmäisen kerran, kiitos Mme B.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että urheilu ja ulkoilu kyllä pelastaa kieltä vielä puhumattoman lapsen päivät, siellä voi pärjätä ja nauttia olostaan, jos luokkahuoneessa onkin vähän "pihalla".