Kavereita yli kielirajojen

Ikkunan läpi luokkatoverukset Sasha ja Miki ilmeilevät kuin puhuisivatkin samaa kieltä. Ulkona jonossa Sasha kaulailee Mikin kanssa kuin veli konsanaan. Arki Mikillä sujuu huumorin voimalla: "Ne sanoo että bonjour ja mä sanon että bonjour, mutta en mä ymmärrä lanskaa niin mä katson mitä ne muut tekee ja teen samalla tavalla."

Mikin olen ensimmäisiä kertoja kuullut muodostavan kunnon englannin kielisiä lauseita, Suomessa siihen ei kai ollut tarvetta, sillä Enkussakin kaikki puhuivat kuitenkin myös suomea. Mutta nyt tulee englantia ihan kivasti – ehkä se on oljenkorsi ranskan keskellä.

“Äiti, meidän piti arvata, mutta mina en pystynyt arvata, kun en ymmärtänyt”, selostaa Miki luokan ovella. Opettaja haluaa kuulla mitä Miki sanoi ja käännän: “il n’a pu pas deviner au votre jeux”. Suloinen Madame P hymyilee ja pussaa Mikiä ja sanoo, että tämä poika se osaa kaikkea ja tarttuu hommiin viipymättä. Miki itsekin osaa kertoa, että lukupiirillä hän ei häiritse.

Pepe puhuu niinikään ranskalaisille kavereilleen englantia ja leikin kieli on tietysti universaali.

Pepe: Baptiste kysyi olenko italialainen.

Äiti: No mitä sanoit?

Pepe: No, kerroin, että olen suomalainen.

Äiti: Millä kielellä kerroit?

Pepe: Englanniksi. Äiti: Puhuuko Baptiste englantia?

Pepe: Ei.

Pepeä on kovasti naurattanut kun olen suomentanut kavereiden raamatullisia lasten nimiä, Baptiste, Kastaja, Gabriel, Arkkienkeli. Jälkimmäinen ilahdutti kaveriaan suuresti kutsumalla synttäreilleen, nämä ovat ensimmäiset kaverisynttärit Ranskassa ja Pepe on silmin nähden onnellinen. Sosiaalinen piiri Ranskassa alkaa muodostua.